Lauantai päivä Frankfurtissa.

Kello oli herättämässä jo aamulla neljältä. Mutta kuinka ollakaan nelijalkainen herätyskello päätti alkaa voida pahoin kahdelta. Eli ne niistä unista sitten. Mutta ei se mitään kun tiedossa oli päivä Frankfurtissa. Kaikki alkoi lupaavasti, koneeseen päästiin.  Mutta kuinka ollakaan paikkani olikin keskellä kahden ison miehen välissä. Huhuh onneksi ei ollut pidempi matka. Nyt tiedän miltä tuntuu pihvistä olla sämpylöiden välissä tiiviisti :D

No yritti se toinen setä siinä vitsejä välillä kerroilla. Että ihan turvallista siinä oli. Perille siis pääsin. Seuraava kysymys olikin. Ei missään kylttejä tai muutakaan infoa, mihin mukana matkaava koira tuodaan. Yhdeltä henkilökunta sedältä kysymään joka ei siis puhunut kuin saksaa. No sain kyllä selvitettyä, että mitä etsin ja sen verran setä ymmärsi että ohjasi minut oikeaan paikkaa. Tästä siis jäinkin miettimään, että miksi ei voi selkeästi opasteita laittaa mihin mikäkin tulee. Sain siis koiran ja vastaanottaja löydettiin.  Nyt olisi sit sitä aikaa. Mutta mitäs kävikään. Puhelimeni datapalvelut eivät toimineet taaskaan ulkomailla. Jo jouluna soitellessani asiasta Pariisista kerro operaattori ettei vikaa ole. Siis he kertoivat tämän kun olin siis jo Suomessa. Joten nyt siis pystyin testaamaan toimiiko vaiko ei, NO EI. Ja soitto operaattorille ei toimi! Kaksi virkailijaa asiaa yritti selvittää mutta eipä saanut selville ja vika pyyntö lähtee korkeammalle nörtille, joka on vasta maanantaina töissä. Eli en nyt enää sitten ole sitä täällä testaamassa.

Siinä kun sitä asiaa selviteltiin, vierähtikin sitten parisen tuntia. Sitten heittämään kolikkoa jaksaako lähteä vielä koluamaan terminaali ykköseen vai kierränkö vain tämän missä olin. Joten kolikko näytti tämän ja ne kaupat olikin äkkiä läpikäyty. Ja täti ei päästänyt turvatarkastukseen kun hänen mielestään lentooni oli liian pitkä aika. Ja nyt ymmärrän mitä se täti sillä meinasi. Täällä ei siis ole mitään muuta kuin nämä lepotuolit ja yksi kauppa ja yksi kahvila. Mutta Wi-Fi toimii!

Minulle siis tämä vaihtoehto on siis aivan loistava. Ei kulu rahaa pahemmin saan ottaa rennosti, rauhallista ei paljoa ihmisiä (kun se täti ei tänne päästä) Katsotaan miten tämä vielä tästä päättyy. Jatkan kertomusta kun kotiin täältä pääsen ja toivun. Mutta nyt voin jo todeta, että kyllä terminaaleissa on eroja.